 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Sodankylä | Lappi | |
Sodankylän saamelaisasutus |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sodankylän saamelaisasutus | ||
| Kuvaus | ||
| Sodankylän ajallisesti kerroksisesta metsäsaamelaisesta asutuksesta valikoimaan on sisällytetty Mutenian ja Purnumukan kylät sekä Uulalan erämaatalo. Mutenian kylä ja Uulalan erämaatalo ovat muistumia Lokan tekoaltaan alle jääneestä Sompion lapinkylän saamelaisasutuksesta. Purnumukan kylä puolestaan on Lapin sodan tuhojen jälkeen kokonaan jälleenrakennettu saamelaiskylä.
Sodankylän harvaan asutulla, laajalla metsäseudulla Uulalan päärakennus on lähes ainoana Lapin sodalta ja tekoaltaalta säilynyt uudistalo, joita Sompion saamelaiset perustivat Luiro-joen ylimpien latvahaarojen varrelle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Uulalan pihapiirissä on säilynyt vain 1920-luvulla rakennettu päärakennus, mutta pihapiiriin on siirretty naapurissa sijainneen Ylitalon rakennuksia. Uulala on Sodankylän kunnan omistuksessa ja Sompio-seuran hallinnassa. Purnumukan kylä sijaitsee Iso-ojan ja Tankajoen rannoilla, kylän rakennuskanta on peräisin jälleenrakennuskaudelta. |
||
| Historia | ||
| Sodankylän pohjoisosan eli nykyisen Lapin paliskunnan alueen saamelaisasutuksen synty liittyi Ruotsin ja Norjan välisiin rajasulkuun 1852, jonka seurauksena Koutokeinon ja Enontekiön alueilta muutti vanhan Sompion alueelle kymmenkunta porosaamelaisperhettä 1870-1890. Uudella alueella perheet jatkoivat porosaamelaista elämäntapaansa. Tärkeimmät asuinpaikat muodostuivat Muotkataipaleeseen, Sompiojärven rannoille ja nykyisen Purnumukan alueille.
1870-luvulla Kautokeinon-Enontekiön suunnalta saapui entisen Sompion alueelle ns. muuttajasaamelaisten joukko, joista yksi oli Uula-äiji eli Uula (Oula) Hetta. Aluksi Purnumukassa oli 5-6 kotaa. Oula Hetta sai Purnumukan uudistalon 1901 ja Juho Peltovuoma Nietilän uudistalon 1914. Kylä oli ennen toista maailmasotaa iso ja väkirikas, mutta tuhoutui Lapin sodassa täysin. Uudistalo Kaitmit Yliluirolla myönnettiin Oula Maggalle 1910, joka muutti paikalle 1913 jälkeen. Aluksi paikalla asuttiin kodassa, ensimmäinen asuinrakennus tehtiin nykyisen navetan paikalle ja uusi 1920-luvulla. Talo jäi tyhjäksi 1960. Taloa kutsuttiin Uulalaksi isännän mukaan. Naapurissa Luirojoen yläjuoksulla oli Ylitalo eli Yliluiro, jossa asui Uulan veljen Paulus Maggan perhe. Ylitalon talousrakennuksia siirrettiin myöhemmin Uulalan pihapiiriin. 1960-luvun lopussa alettiin täyttää Lokan ja Porttipahdan tekoaltaita, jotka rakennusaikanaan olivat Euroopan suurimmat tekoaltaat. Mutenian kylä jäi tekoaltaan reunalle ja allasevakot asutettiin Vuotson kylään. |
||
| Lisätietoa | ||
| Aimo Kehusmaa - Samuli Onnela, Suur-Sodankylän historia 1. Sodankylä, Sompio ja Kemikylä osana Kemin Lappia vuoteen 1747. Suur-Sodankylän historiatoimikunta 1995.
Samuli Onnela, Suur-Sodankylän historia 2. Suurpitäjä saamelaisten ja suomalaisten maana vuosina 1747-1916. Suur-Sodankylän historiatoimikunta 2006. "Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus. |
||
| kohteeseen sisältyy: kylä; pihapiiri; saamelaiskulttuuri; talonpoikaistalo; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
Saamelaisasutus, Purnumukka. Mikko Härö 2008. |
Purnumukka. Mikko Härö 2008. |
Mutenian kylä. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke 2005. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU