Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Espoo Uusimaa

Träskändan kartano

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Träskändan kartano
Kuvaus
Träskändan kartano rakennuksineen ja puistoineen antaa edustavan kuvan 1800-luvun kartanokulttuurista pääkaupunkiseudulla. Träskändan puisto on merkittävimpiä historiallisia puistoympäristöjä maassamme. Kartanoaluetta halkoo keskiajalta periytyvä Turkua ja Viipuria yhdistänyt Suuri Rantatie, joka on säilynyt puiston alueella poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan.

Träskändan historiallinen kartanoalue sijaitsee Espoon Pitkäjärven lounaispäässä, Glimsjoen ja Suuren Rantatien varrella. Kaksikerroksinen päärakennus 1920-luvulta on maisemapuiston pohjoislaidalla. Puistorakennuksia ovat mm. arkkitehti C.L. Engelin suunnittelemat uusgoottilainen viljamakasiini sekä avoin klassistinen pyörötemppeli 1820-luvulta. Sveitsiläistyylinen latriini on rakennettu vuoden 1863 Aleksanteri II:n keisarivierailua varten arkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnitelmin. Puistokokonaisuutta täydentää lisäksi ns. piparkakkutalo, joka lienee saanut ulkoasunsa 1800-luvun puolivälissä. Kartanon vanhempaan rakennuskantaan kuuluvat lisäksi päärakennuksen lähellä sijaitsevat kaksi työväenasuntoa 1820- ja 1850-luvuilta.

Kartanon laaja puistoalue koostuu maisemapuistosta, puistometsästä ja luonnonmetsäalueesta ja se on suojeltu luonnonsuojelulailla. Kartanon alueella on keskiaikainen kylätontti sekä mahdollisia jäänteitä kartanon ja puiston aiemmista rakennusvaiheista. Alueella on merkittävä joukko 1800-luvun puolivälin puuleikkauksin koristeltuja talousrakennuksia.

Kartanoalueen pohjoispuolella on 1860-luvulla rakennettu ns. meijerirakennusryhmä, joka koostuu tilanhoitajan asuinrakennuksesta ja sen siipirakennuksina olevista meijeristä ja meijerikoulusta. Glimsinjoen suussa on koristeellinen pesutupa ilmeisesti 1860-luvulta. Niinikään kartanoalueen pohjoispuolella sijaitsevan, Aurora Karamzinin perustaman kansakoulun vuodelta 1891 on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström.
 
Historia
Träskändan kartanon kantatilana oli entinen Storträskin perintötila, jonka varhaisin omistaja tunnetaan vuodelta 1492. Suurtilaksi Träskända alkoi kehittyä 1700- ja 1800-luvun taitteessa Viaporissa upseerina ja komentajana toimineen C.N. af Klerckerin toimesta.

Träskändan laaja puisto istutettiin senaattori C.J. Walleenin omistajakaudella 1830-luvulla. Puistoa laajennettiin huomattavasti Aurora Karamzinin omistajakaudella 1840-1890-luvulla ja muotopuutarha muokattiin tuolloin maisematyyliseksi puistoksi. Puistokokonaisuuteen kuului hedelmä- ja vihannesviljelmiä sekä kasvihuoneita.

C.J. Walleen purki Träskändan tuolloisen päärakennuksen ja useimmat ulkorakennukset 1800-luvun alkupuolella ja siirsi päärakennuksen paikan mäelle. Myöhemmin päärakennusta laajennettiin ja kartanon alueelle rakennettiin 1850-1860-luvulla useita puisto- ja ulkorakennuksia. Päärakennus paloi 1888. Nykyinen päärakennus valmistui 1920-luvulla arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Bertel Liljeqvistin suunnitelmin, jotka pohjautuivat I.G. Clasonin piirustuksiin.

Kartanon pääosan omistus siirtyi Espoon kunnalle 1923, jonka jälkeen kartanon päärakennuksessa toimi kunnalliskoti ja vanhainkoti vuoteen 2005. Kartanon alueelle rakennettiin 1950-luvulla vanhainkodin lisärakennus. Puistosta muodostettiin luonnonsuojelualue 1961.
 
Lisätietoa
Adolf Törngren, Träskända i Esbo. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.

Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (toim.), Suomen kartanot ja suurtilat I. 1939.

Irma Lounatvuori, Puistopaviljonkeja ja hautakappeleita. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi 1990.

Bo Lönnqvist, Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla. Schildts 1995.

Träskändan luontopolku, Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 4/1998.

Ranja Hautamäki, Träskända. Kartanopuiston historiallinen selvitys ja kunnostuksen yleissuunnitelma. Espoon tekninen keskus 2002.

Sten Björkman, Träskändan kartano ja puisto. Aurora Karamzin: aristokratian elämää. Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 7. Otava 2006.

Träskändan kartanopuiston hoito- ja käyttösuunnitelma 2008-2017. Espoon kaupunki, tekninen keskus, Ympäristösuunnittelu OK.

Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, Maisemasuunnittelu Hemgård, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson, Träskändanpuiston asemakaava-alueen inventointi. Espoon kaupunki. Kaupunkisuunnittelukeskus 2014.
 
kohteeseen sisältyy:  huvimaja; kartano; koulu; muinaisjäännös; puisto; talousrakennus; tie;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
Träskändan kartanon päärakennus ja ympäröivää puistoa. Saara Vilhunen 2007
Träskändan kartanon päärakennus ja ympäröivää puistoa. Saara Vilhunen 2007.
Träskändan kartanon uusgoottilainen viljamakasiini. Saara Vilhunen 2007
Träskändan kartanon uusgoottilainen viljamakasiini. Saara Vilhunen 2007.
Auroran kukkatarha Träskändan kartanon puistossa. Saara Vilhunen 2007
Auroran kukkatarha Träskändan kartanon puistossa. Saara Vilhunen 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009