 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Vaasa | Pohjanmaa | |
Vaasan tarkka-ampujakasarmit |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vaasan tarkka-ampujakasarmit | ||
| Kuvaus | ||
| Vaasan tarkka-ampujakasarmin alue on yksi parhaiten säilyneistä 1880-luvun tyyppipiirustuksin toteutetuista puukasarmialueista.
Uuden Vaasan 1855 vahvistetun asemakaavan mukaisesti kreikkalaiskatolinen kirkkotori eli Aleksanterintori on Kirkkopuistikon eteläpäässä ja torin keskellä arkkitehti C.A. Setterbergin suunnittelema Vaasan ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko 1860-luvun alusta. Kirkkotorin länsipuolen korttelissa on kirkon valmistumisen jälkeen sotaväen majoitustiloiksi rakennettu punatiilinen "kivikasarmi". Kirkkotorin itä-, länsi- ja eteläpuolella on toistakymmentä tarkka-ampujapataljoonan kasarmiin kuulunutta 1880-luvun puurakennusta. Rakennukset puuistutuksineen on ryhmitelty säännöllisen ruutukaavan mukaan kirkkoaukion ja suorakaiteen muotoisen keskusaukion ympärille. Kasarmialue on rakennettu paviljonkiperiaatteella ja yksikerroksiset empirerakennukset on toteutettu vastaavien kasarmialueiden tyyppipiirustuksin. Suljettuja piha-alueita muodostavat mm. neljä U:n muotoista komppaniarakennusta keskuspihan molemmin puolin. Muista rakennuksista mainittakoon koristeellisesti viimeistelty pataljoonan komentajan asuintalo. Vanhan kasarmialueen laajennusalueella etelässä on mm. varastorakennuksia 1900-luvun alkupuolelta. |
||
| Historia | ||
| Vaasan lääninarkkitehti C.A. Setterberg laati uuden Vaasan (Nikolainkaupungin) asemakaavan 1855. Sen eteläpäähän, Kirkkopuistikon pääteaiheeksi, hän piirsi kirkkotorin ja sen keskelle paikan kreikkalaiskatoliselle kirkolle.
Aleksanterintori valmistui 1861 ja seuraavana vuonna toriaukion keskelle valmistui Setterbergin suunnittelema kaupungin ortodoksisen seurakunnan Pyhän Nikolaoksen kirkko. Kirkon sisäasun uudisti arkkitehti Erik Kråkström 1960-1961. Aleksanterintoria idässä ja lännessä rajoittavat korttelit Setterberg osoitti "kasarmeille ja muille kruunun rakennuksille". Länsipuolelle rakennettiin 1863-1865 sotaväen majoitustiloja. Arkkitehti E.B. Lohrmannin suunnittelema punatiilinen, kolmikerroksinen "kivikasarmi" oli pääasiassa venäläisten joukkojen majoituskäytössä. Vuoden 1878 asevelvollisuuslain nojalla maahan perustettiin kahdeksan tarkkampujapataljoonaa, jotka sijoitettiin läänien pääkaupunkeihin. Helsinkiä lukuun ottamatta pataljoonille rakennettiin puiset kasarmit, joiden tyyppipiirustukset yleisten rakennusten ylihallituksessa suunnitteli arkkitehti August Boman 1879. Suunnitelma noudatti keisarikunnan yleisiä sotilasrakennusohjeita Suomen oloihin sovellettuna. Kukin varuskunta muodosti ruutukaava-alueen, jossa esikunta- ja upseerirakennukset sekä pareittain sijoitetut kasarmit ryhmittyvät harjoituskentän reunaan. Muut henkilökunta-, toimisto- ja talousrakennukset sijoittuivat niiden läheisyyteen toiminnallisen tarkoituksenmukaisesti. Vaasan tarkka-ampujakasarmi rakennettiin 1880-luvun alussa Aleksanterintorin itä-, länsi- ja eteläpuoliseen kortteliin. Kansallisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen kasarmialue tuli venäläisen sotaväen käyttöön 1902. Vanhan kasarmialueen laajennusalueelle etelään rakennettiin 1903-1917 mm. puinen ampumatarvikevarasto ja pitkä varastorakennus, jonka voimakkaat alaspäin levenevät hirsisalvokset ovat tyypillisiä venäläiselle sotilasrakentamiselle. Alueelle rakenettiin myös 1939 autotalli- ja korjaamorakennus. Vuoden 1918 jälkeen kasarmialue oli Suomen armeijan käytössä 1900-luvun jälkipuolelle, minkä jälkeen kasarmialue tuli pääosin Vaasan kaupungin omistukseen. |
||
| Lisätietoa | ||
| Aimo Vuorinen, Vasa kyrkor och församlingar. Vasa 1969.
C-B. J. Petander, Den gamla stenkasärnen. Österbotten 1979. C-B. J. Petander, Kivikasarmi siunaus läänille. Vaasa 17.6.1979. C-B. J. Petander, Vasa ortodoxa kyrka. Österbottnisk Årsbok 1981-82. Pekka Laine, Tarkkampujapataljoonien puukasarmit 1881, painamaton käsikirjoitus (1985). Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar på svenska Österbotten. Österbottens historia V. Vasa 1985. G B-n, Kasarmit Vaasassa - Kasärnerna i Vasa. Kustveteranen. Rannikkoveteraani 1988. Stig Roudasmaa, Vaasan varuskunnan historia - Vasa garnisons historia. Vaasa 1991. J. E. O. Screen, Suomen sotaväki 1881-1901. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 14 (1995). J. E. O. Screen, The Finnish Army 1881-1901: Training the Rifle Battalions. Helsinki 1996. Julitta Suomela, Suunnitelmat Vaasan ortodoksiseksi kirkoksi 1813-52. Suomen Museo 1998. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; kasarmi; kirkko; talousrakennus; tori; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Vaasan tarkka-ampujakasarmin kasarmirakennukset 11, 12, 13 ja 14. Ulla-Riitta Kauppi 1999. |
Vaasan ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko. Minna Pesu 2007. |
Tykkihalli Vaasan tarkka-ampujakasarmilla. Minna Pesu 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU