Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Lapinjärvi Uusimaa

Lapinjärven kirkonkylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lapinjärven kirkonkylä
Kuvaus
Lapinjärven poikkeuksellisen hyvin historiallisessa asussaan säilynyt kirkonkylä on rakentunut vanhan maantien varteen Lapinjärven itärannalle. Kirkonkylän vanhin rakennuskanta muodostuu kirkkojen ohella empiretyylisestä kirkkoherranpappilasta, kappalaisenpappilasta, Brofogdasin sotilasvirkatalosta, kansakoulusta, maatalouskoulusta, Mariebergin kartanon talouskeskuksesta ja puistosta, kylän kantatilojen talouskeskuksista sekä käsityöläisasutuksesta.

Vierekkäin sijaitsevat ruotsalainen ja suomalainen puukirkko muodostavat historiallisesti merkittävän kokonaisuuden. Vastaavanlainen esimerkki vielä 1800-luvun lopulla Uudenmaan lähes jokaisen vanhan seurakunnan kohdalla esiintyneestä kahden kirkon rinnakkaiselosta on säilynyt vain Porvoossa.
Ruotsalainen kirkko on yksinkertainen tasavartinen ristikirkko. Sen ulkoseinissä on vaalea rappaus. Jyrkkälappeinen vesikatto on peltiä. Suomalainen kirkko on pieni, neliömäinen ja satulakattoinen hirsirakennus, jossa on vaaleaksi maalattu ponttilaudoitus ulkovuorauksena. Kirkoilla on kirkkoaukion laidassa sijaitseva yhteinen kellotapuli. Kirkkotarhassa on Gylling-suvun tiilinen hautakappeli.

Kirkonkylän halki kulkeva raitti on osa Porvoosta Liljendalin kautta Elimäelle ja Anjalankoskelle johtanutta vanhaa maantietä. Kirkonkylän kulttuurimaisemaan kuuluvat Lapinjärveen rajautuva viljelyaukea sekä kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Vasarankylä vanhoine talonpoikaistaloineen ja mäkitupineen.
 
Historia
Pernajan emäseurakunnasta 1575 itsenäistyneen Lapinjärven seurakunnan aikaisemmat kirkkorakennukset paloivat kesäkuussa 1742. Niistä ruotsalainen oli rakennettu 1663 ja suomalainen ennen vuotta 1723. Lapinjärvi oli Porvoon lukion alainen palkkapitäjä 1730-1883. Ruotsinkielisen väestön rakentama nykyinen kirkko valmistui 1744. Ulkorappaus on vuodelta 1871. Suomalainen kirkko rakennettiin 1744.

Kirkkoherranpappilan nykyisen päärakennuksen runko rakennettiin 1700-luvun puolivälissä ja korjattiin empireasuun 1800-luvun alkupuolella. Kappalaisenpappilan päärakennus valmistui 1850. Brofogdasin entinen sotilasvirkatalo siirrettiin nykyiselle paikalleen 1800-luvun keskivaiheilla. Sen puisen asuinrakennuksen vanhin osa rakennettiin 1797. Brofodgasin vieressä sijaitsevan entisen maatalouskoulun, Lantmannaskolan i Östra Nyland, asuinrakennus valmistui 1898 ja itse koulurakennus 1920-luvulla. Kunnantalo, entinen kansakoulu, rakennettiin 1876. Mariebergin kartanon päärakennus valmistui 1700-luvulla ja sen puisto sai nykyisen muotonsa 1800-luvun puolivälissä.
 
Lisätietoa
Lars Pettersson, Ristikirkot. Ars, Suomen taide 3. Otava 1989.

Eeva Aarrevaara, Heli Juola, Tuomo Juola ja Outi Ukkola, Rakennetun ympäristön suojelu. Selvitys 4/1995. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. Helsinki 1995.

Mikael Korhonen & Christer Kuvaja, Lapinjärven historia, Jyväskylä 1995.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; hautausmaa; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; kylä; muu hallintorakennus; pappila; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Lapinjärven kirkonkylän raittia. Johanna Forsius 2008
Lapinjärven kirkonkylän raittia. Johanna Forsius 2008.
Lapinjärven ruotsalainen kirkko. Martti Jokinen 1989
Lapinjärven ruotsalainen kirkko. Martti Jokinen 1989.
Lapinjärven kirkot, vasemmalla ns. suomalainen kirkko, oikealla ruotsalainen. Johanna Forsius 2008
Lapinjärven kirkot, vasemmalla ns. suomalainen kirkko, oikealla ruotsalainen. Johanna Forsius 2008.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009