 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Heinola | Päijät-Häme | |
Heinolan seminaari |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Heinolan seminaari | ||
| Kuvaus | ||
| Heinolan seminaari on yksi 1800-luvun lopussa perustuista seminaareista, jotka ovat kruunun maanlaajuisen rakennusprojektin ja yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelun tuloksia. Seminaarialue sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla Heinolan maaherranpuiston, Perspektiivin, päätepisteenä.
Puistomaisessa ympäristössä olevien, 1800- ja 1900-lukujen taitteessa valmistuneiden seminaarirakennusten, päärakennuksen, johtajan asuinrakennusksen ja talousrakennusten ulkoarkkitehtuurissa on piirteitä sveitsiläisestä huvila-arkkitehtuurista, mutta myös muinaisskandinaavisia koristeaiheita. Kaksikerroksisten rakennusten pohjakerros on tiiltä ja toinen kerros puuta. Vanhojen seminaarirakennusten lisäksi alueella ovat funktionalistinen uudempi seminaarirakennus ja oppilasruokalaksi suunniteltu rakennus. Heinolan seminaarirakennusten kokonaisuuteen kuuluu olennaisesti myös uusin, 1957 valmistunut, paviljonkityyppinen seminaarin harjoituskoulu, jonka on suunnitellut Bertel Saarnio. Alueeseen kuuluu myös nykyinen musiikkiopiston kortteli, jonka 1800-luvun loppupuolella rakennetuissa rakennuksissa on toiminut Heinolan seminaarin harjoituskoulu. |
||
| Historia | ||
| 1800-1900-lukujen taitteen seminaarilaitokset poikkesivat edeltäjistään ennen kaikkea siinä, että ne eivät enää olleet yhteisseminaareja: Rauma ja Kajaani oli tarkoitettu miesopiskelijoille, Raahe ja Heinola naisille. Ne erosivat myös arkkitehtuuriltaan aiemmista: kun Jyväskylässä rakennettiin suuria kivirakennuksia ja Sortavalassa kokonaan puusta, ovat Heinolassa yliarkkitehti Jac. Ahrenbergin seminaarirakennukset osin tiilestä, osin puusta. Paloturvallisuuden lisäksi rakennuksissa kiinnitettiin suurta huomiota hygieenisiin parannuksiin (ilmanvaihto, valo, käytävät). Tässä vaiheessa seminaarilaiset eivät enää asuneet seminaarialueella, vaan kaupungilla, joten asuntoloita ei näissä seminaareissa tarvittu.
Seminaarin harjoituskouluna toimineen korttelin rakennuksista ensimmäisenä valmistui Kymenkartanonkadun varrella oleva klassistinen rakennus 1884 kansakouluksi. Savontien varteen rakennettiin 1898 uusrenessanssityylinen yläkansakoulu ja korttelin keskiosiin jugendtyylinen johtajan asuinrakennus 1901. Korttelin rakennukset siirtyivät seminaarin harjoituskouluiksi 1902, jonka yhteydessä laajennettiin vanhempaa kansakoulua siipirakennuksella. Ns. uusi, 1939 valmistunut seminaarirakennus suunniteltiin mallikouluksi sen jälkeen kun entinen vanha kansakoulurakennus oli osoittautunut liian ahtaaksi. Arkkitehtina oli Selim Savonius rakennushallituksesta. Mallikoulu on kolmikerroksinen, lähinnä funktionalismin hengessä toteutettu niukkailmeinen koulurakennus. Rakennusta laajennettiin 1950-luvulla. Samanhenkinen, arkkitehti T. Salervon suunnittelema yksikerroksinen oppilasruokala valmistui 1931. Opettajankoulutus siirrettiin 1970-luvun alussa yliopistojen tehtäväksi, jolloin seminaarien alkuperäinen itsenäinen asema päättyi. |
||
| Lisätietoa | ||
| Yleisten rakennusten ylihallituksen vuosikertomukset 1893-1899.
Gustaf F. Lönnbeck, Uno Cygnaeus, Suomen kansakoulun isä. Helsinki 1910. Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia I-IV. Turku 1949. Heinolan seminaari 1899-1925. Lahti 1925. Heinolan seminaari 1899-1972. Heinola 1972. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. Nina Könönen, Heinolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 96/2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: koulu; oppilaitos; oppilaitos; puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Etualalla seminaarin vanhempi rakennus ja taustalla uudempi seminaari. Henrik Wager 2004. |
Heinolan seminaarin päärakennus. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2007. |
Heinolan seminaarin ruokala. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU