|
POHJANMAA |
|
| hakutulos: 86 kohdetta |
| |
| Kaskinen |
| Kaskisten ruutukaava-alue |
| Kaskisten 1765 perustetun ja 1785 privilegionsa saaneen kaupungin ruutukaava kuvastaa hyödyn aikakauden talouspoliittisia tavoitteita. Puuka ... |
|
| Sälgrundin majakka, luotsiasema ja Laxhamn |
| Sälgrundin majakkayhteisö kuvastaa keskiajalta asti jatkunutta kalastusta sekä luotsi- ja majakkatoimintaa Pohjanlahden rannikolla. Sälgrund ... |
|
| Korsnäs |
| Harrströmin kalasatama ja kylä |
| Harrströmin kalasatama ja kylä kuvastavat hyvin Pohjanmaan rannikkokylän elinkeinohistoriaa.
Harrströmin kylän luonnonsatama sijaitsee ka ... |
|
| Korsnäsin kirkko ja pappila |
| Korsnäsin kirkko on yksi intendentinkonttorissa 1800-luvun alussa suunnitelluista ja tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun j ... |
|
| Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret |
| Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenk ... |
|
| Moikipään kalasatama |
| Moikipään (Molpe) kylän kalasatama on ollut Korsnäsin paras satamapaikka ja yksi laajimmista Pohjanlahden rannikon merenkulkuun ja kalastuks ... |
|
| Kristiinankaupunki |
| Butsbackenin kyläasutus |
| Butsbackenin kyläasutus raitteineen, 1800- ja 1900-luvun vaihteen rakennuskantoineen ja kiviaitoineen on hyvin säilynyt esimerkki jokilaakso ... |
|
| Carlsron huvila |
| Carlsro on Pohjanmaan rannikkokaupunkien merenkululla ja laivanvarustuksella vaurastuneen liikemiehen 1800-luvun loppupuolella rakennuttama ... |
|
| Kristiinankaupungin ruutukaava-alue |
| Kristiinankaupunki on maamme parhaiten säilynyt suurvalta-ajalta periytyvä ruutukaupunki, jossa sekä asemakaava että rakennuskannan pääosa p ... |
|
| Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama |
| Siipyyn kylä ja kalasatama ovat säilyneet Pohjanmaan rannikon talonpoikaispurjehdusta, laivanrakennusta, merenkulkua ja pyyntiä harjoittanee ... |
|
| Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta |
| Yttergrundin majakka on sekä ulkoasultaan, interiööreiltään että tekniikaltaan maamme parhaiten säilyneitä historiallisia majakkarakennuksia ... |
|
| Kruunupyy |
| Alavetelin kirkko |
| Alavetelin kirkko tapuleineen ja kirkkotarhoineen muodostaa tyypillisen Pohjanmaan jokivarsille 1700-luvun puolivälissä perustetun kappelis ... |
|
| Kruunupyyn kirkko ympäristöineen ja Torgaren pappila |
| Kruunupyyn kirkko ympäristöineen edustaa perinteistä pohjalaisen jokivarsiasutuksen kirkonkyläkeskusta yhteisöllisine kokoontumispaikkoineen ... |
|
| Kruunupyyn reservikomppania |
| Kruunupyyn reservikomppanian alue on tärkeä esimerkki maamme ensimmäisen asevelvollisen sotaväen (nk. Vanhan väen) reservijärjestelmän tarpe ... |
|
| Tastin kylä |
| Tastin kylä on rakennuskannaltaan hyvin säilynyt, tiivis, tyypillinen Pohjanmaan jokivarren asutuskeskittymä koskipaikan ja joen ylityspaika ... |
|
| Teerijärven kirkko ja pappila |
| Teerijärven kirkko tapuleineen ja kirkkotarhoineen on Pohjanmaan sisämaahan jo 1600-luvulla perustetun kappeliseurakunnan hyvin säilynyt kir ... |
|
| Laihia |
| Laihian kirkko |
| Laihian kirkko on mielenkiintoinen esimerkki Yli-intendentinvirastossa suunnitellusta 1700- ja 1800-luvun taitteen kirkkotyypistä ja 1900-lu ... |
|
| Laihianjokivarren pohjalaistalot |
| Laihianjokilaakson kyläasutus komeine pohjalaistaloryhmineen on esimerkki suomenkielisen Pohjanmaan vuosisatoja samoilla sijoillaan olleesta ... |
|
| Luoto |
| Luodon kirkko ympäristöineen |
| Luodon kirkkoympäristö on poikkeuksellisen hyvin säilynyt Pohjanmaan sisäsaaristoon 1700-luvun lopulla perustetun kappeliseurakunnan kirkoll ... |
|
| Öuranin kalasatama |
| Öuranin kalasatama on Pohjanlahden ulkosaaristossa vuosisatoja käytössä ollut pyynnin ja kalastuksen tukikohta, jossa on säilynyt 1900-luvun ... |
|
| Maalahti |
| Bergön satamat ja saaristokylä |
| Bergön kylä ja satamat kuvastavat Pohjanmaan rannikon merenkulkua, kalastusta ja veneenrakennusta harjoittanutta saaristoyhdyskuntaa ja sen ... |
|
| Brännon kylä |
| Brännon kylä on esimerkki Pohjanmaan rannikolle aikoinaan tyypillisestä, erittäin tiiviistä kylärakenteesta.
Bränno on osa Maalahden toi ... |
|
| Maalahden kirkko ja pappila |
| Maalahden kirkko ja siihen yhdyskäytävällä liitetty tapuli on kauniisti säilynyt esimerkki empiren pienimittakaavaisesta kirkkorakentamisest ... |
|
| Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret |
| Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenk ... |
|
| Pohjanmaan teollisuuden kartanot |
| Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennuks ... |
|
| Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema |
| Söderfjärden on poikkeuksellinen viljely- ja kylämaisema maassamme. Laaja, halkaisijaltaan noin viiden kilometrin suuruinen alava peltoaukea ... |
|
| Åminnen kalasatama |
| Maalahdenjoen jokisuussa on Åminnen kalasatamassa pitkälti toista sataa etupäässä hirsirakenteista venevajaa ja kalastustarvikelatoa, jotka ... |
|
| Mustasaari |
| Björkön kylämaisema |
| Björkön kylässä on poikkeuksellisen selkeästi näkyvissä maannousemarannikolle tyypillinen viljelymaisema ja kylärakenne, joka sijoittuu jääk ... |
|
| Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret |
| Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Merenkurkun saariston maailman luonnonperintökohteessa ja havainnollistavat erinomaisesti alueen merenk ... |
|
| Moippevägenin kiviaidat |
| Hyvin leveät, pienistä luonnonkivistä ladotut aidat muodostavat harvinaisen ja omaleimaisen tienäkymän Moippeen johtavan tien varressa Överb ... |
|
| Museosilta |
| Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka ... |
|
| Pohjanmaan teollisuuden kartanot |
| Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennuks ... |
|
| Raippaluodon kylä ja kalasatama |
| Raippaluoto on pienimittakaavainen Pohjanmaan rannikon saaristoyhdyskunta alueelle tyypillisine talonpoikaisrakennuksineen, kirkkoineen, pap ... |
|
| Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema |
| Söderfjärden on poikkeuksellinen viljely- ja kylämaisema maassamme. Laaja, halkaisijaltaan noin viiden kilometrin suuruinen alava peltoaukea ... |
|
| Närpiö |
| Adolf Fredrikin postitie |
| Adolf Fredrikin postitie on varhainen kruunun toimesta 1760-1770-luvulla rakennettu historiallinen tielinja. Viivasuora tie halki alavan vil ... |
|
| Museosilta |
| Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka ... |
|
| Närpiön kirkko ja kirkkotallit |
| Närpiön useaan kertaan laajennettu keskiaikainen kivikirkko, sen lähiympäristön pitkät kirkkotallirivit, lainamakasiini, pitäjäntupa sekä pa ... |
|
| Pohjanmaan teollisuuden kartanot |
| Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennuks ... |
|
| Pedersöre |
| Laamannintalo ja Östensön koulukoti |
| Östensön laamannintalo vuodelta 1778 on maamme vanhimpia säilyneitä tuomarin virkataloja. Virkatalon maille 1902 perustettu Östensön entinen ... |
|
| Lappforsin kyläasutus ja Heiden taloryhmä |
| Lappfors on yksi Ähtävänjokivarren varhain asutetuista maanviljelykylistä Pohjanmaan rannikon ja sisämaan rajalla. Kylän rakennuskantaan kuu ... |
|
| Lassfolkin ja Härmälän taloryhmät |
| Lassfolk ja Härmälä ovat osa varhain asutettua Yli-Purmon maanviljelykylää Purmonjokivarressa tervanpoltolla vaurastuneella alueella. Kylän ... |
|
| Purmon kirkonmäki |
| Purmon kirkko ja tapuli ovat Pohjanmaalle 1700-luvun lopulla perustetun kappeliseurakunnan ensimmäiset. Ne on rakennettu todennäköisesti tun ... |
|
| Pännäisten rautatieasema |
| Pännäisten (Bennäs) uusrenessanssityylinen rautatieasema on alkuperäisessä asussaan hyvin säilynyt Pohjanmaan radan rakentamisaikainen (1885 ... |
|
| Starabyn kylä |
| Starabyssä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt Pohjanmaan rannikkoseudun raittikylän rakenne ja pihapiirit, joissa on runsaasti säilyneitä ta ... |
|
| Storsandsundin kyläasutus |
| Storsandsund on Pedersöreen johtavan kirkkotien varteen tiiviisti rakentunut raittikylä, jonka osittain 1700-luvulta peräisin oleva rakennus ... |
|
| Ähtävän kirkko ja pappilat |
| Ähtävän kirkko ja tapuli ovat Pohjanmaalla 1700-luvun lopulla tunnettujen kirkonrakentajien Matti Hongan ja Antti Hakolan johdolla rakennett ... |
|
| Pietarsaari |
| Kråkholman asuinalue |
| Kråkholman asemakaavallisesti poikkeuksellisen asuinalueen kaavaratkaisun lähtökohtana on käytetty alueen historialliseen maankäyttöön liitt ... |
|
| Leppäluodon sikuritehdas ja rautatieasema-alue |
| Pietarsaaren sikuritehtaan pihapiiri ja Leppäluodon rautatieasema Pietarsaaren Alholman satama-alueella muodostavat hyvin säilyneen, 1800- j ... |
|
| Mässkärin majakka- ja luotsiyhdyskunta |
| Mässkärin majakka- ja luotsiyhteisön rakennukset muodostavat ajallisesti monikerroksisen kokonaisuuden, joka on hyvä esimerkki merenkulun vi ... |
|
| Pedersören kirkko ja Kirkkoranta |
| Pedersören keskiaikainen, mutta 1780-luvulla laajennettu kirkko kuuluu kustavilaisen kiviarkkitehtuurin merkittävimpiin rakennuksiin Suomess ... |
|
| Pietarsaaren historiallinen keskusta |
| Pietarsaaren keskustalle on tunnusomaista leveät kadut, kaupunginosia erottavat esplanadit ja kaupungin eteläosan vauraimpien tonttien edusp ... |
|
| Pietarsaaren rautatieasemanseutu |
| Pietarsaaren rautatieasemanseutu tulli- ja pakkahuoneineen sekä makasiinirakennuksineen ilmentää Pohjanmaan rannikon teollistumisen aikaa 18 ... |
|
| Pietarsaaren vanha satama |
| Pietarsaaren vanha satama on Pohjanmaan parhaiten säilyneitä ja sen käytöllä on pitkä historiallinen jatkuvuus. Satamasta on muodostunut mon ... |
|
| Pohjoisnummen puukaupunginosa ja Strengbergin tupakkatehdas |
| Pohjoisnummen eli Skatan puutaloalue lukeutuu maamme merkittävimpiin yhtenäisiin puukaupunginosiin.
Pohjoisnummella ruutukaavaan tukeutu ... |
|
| Rosenlundin pappila |
| Rosenlundin pappila Pietarsaaren historiallisen kaupunkikeskustan laidalla muodostaa puutarhoineen, puistoineen ja talousrakennuksineen erit ... |
|
| Östanlidin parantola |
| Östanlidin parantola on esimerkki 1900-luvun alkuvuosikymmenten sairaala-arkkitehtuuriin vaikuttaneesta sairaanhoitotietämyksestä. Kuivalle ... |
|
| Uusikaarlepyy |
| Munsalan kirkko ja pappila |
| Munsalan kirkko on parhaiten säilynyt esimerkki kustavilaisen ajan kivikirkoista. Pappila on yksi Pohjanmaan vanhimpia. Kylätien varrella vä ... |
|
| Pohjanmaan teollisuuden kartanot |
| Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennuks ... |
|
| Skrivarsin raittiasutus |
| Skrivarsin raittiasutus on Munsalan kirkon ja Veksalan kalasataman välisen tien varteen rakentunut kylä, jossa on hyvin edustettuna läntisen ... |
|
| Socklothällanin majakka- ja luotsiyhdyskunta |
| Socklothällanin majakka- ja luotsiyhdyskuntaan kuuluvat rakennelmat muodostavat hyvin säilyneen ja ajallisesti kerrostuneen kokonaisuuden. R ... |
|
| Stubbenin majakkayhdyskunta |
| Stubbenin majakkayhdyskunta tunnusmajakoineen, luotsaukseen liittyvine rakennuksineen ja rakenteineen sekä avomeripyyntiin liittyvine muinai ... |
|
| Topeliuksen lapsuudenkoti Kuddnäs |
| Kirjailija, professori Zacharias Topeliuksen (1818-1898) synnyin- ja lapsuudenkoti Kuddnäsillä on huomattavaa henkilöhistoriallista merkitys ... |
|
| Uudenkaarlepyyn historiallinen keskusta |
| Uusikaarlepyy on yksi Pohjanmaalle 1600-luvun alussa merkantilismin vaikutuksesta perustetuista rannikkokaupungeista. Omaleimaista kaupunkik ... |
|
| Uudenkaarlepyyn seminaari ja Seminaarikatu |
| Uudenkaarlepyyn seminaari on opettajankoulutusseminaarien perustamisen ensimmäisessä vaiheessa 1870-luvulla toteutettu ja alkuperäiseltä rak ... |
|
| Vaasa |
| Huutoniemen kirkko |
| Huutoniemen kirkko on 1960-luvun kirkko-työkeskusajattelun ja betoniarkkitehtuurin pienimittakaavainen, arkkitehtoniselta muotokieleltään ko ... |
|
| Höstveden raitti |
| Höstveden raitin rakennuskanta, Klockar-, Lassas- ja Sabbelsbackenin maatilat ja Högbackenin pienasumukset ja niiden sijoittuminen kuvastava ... |
|
| Merikaarron myllykosket, jokivarsiasutus ja Kolkin kartano |
| Merikaarron myllykosket myllyineen ja niihin liittyvine rakenteineen, sahoineen ja sahapaikkoineen sekä niiden vaikutuksesta muodostunut jok ... |
|
| Palosaaren satama-, telakka- ja tehdasalue |
| Palosaaren satama-, telakka- ja tehdasalue punatiilisine rakennuksineen muodostaa keskeisen osan Vaasan merellistä kaupunkisiluettia. Sundin ... |
|
| Strömbergin teollisuus- ja asuinalue |
| Strömbergin Vaasan tehtaan tuotantolaitoksen eri yksiköt ja työntekijöiden asuintalot Huutoniemessä sijaitsevat väljästi puistomaisessa mets ... |
|
| Suomen Sokerin Vaasan tehdas asuinalueineen |
| Suomen Sokerin Vaasan tehdas asuinalueineen on teollistumisen ajan tehdasyhteisö, joka on rakennettu kaupunkitaajaman ulkopuolelle, sataman ... |
|
| Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema |
| Söderfjärden on poikkeuksellinen viljely- ja kylämaisema maassamme. Laaja, halkaisijaltaan noin viiden kilometrin suuruinen alava peltoaukea ... |
|
| Vaasan keskuspuistikot ja palokadut |
| Vaasan viisi keskuspuistikkoa ovat kaupungin halki kulkevia risteäviä esplanadeja, joiden välisillä aukioilla on julkisia arvorakennuksia pu ... |
|
| Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan Höyrymylly |
| Vaasan laaja rantapuistovyöhyke ja sillä sijaitsevat arvorakennukset 1800-luvun jälkipuoliskolta liittyvät Vaasan lääninpääkaupunkifunktioon ... |
|
| Vaasan rautatieasema |
| Vaasan rautatieasemarakennus Hovioikeudenpuistikon itäisenä päätteenä on Vaasan radan toinen säilynyt II luokan asema. Asemarakennukseen lii ... |
|
| Vaasan tarkka-ampujakasarmit |
| Vaasan tarkka-ampujakasarmin alue on yksi parhaiten säilyneistä 1880-luvun tyyppipiirustuksin toteutetuista puukasarmialueista.
Uuden Va ... |
|
| Vaasan Vanha hautausmaa |
| Vaasan Vanha hautausmaa on osa nykyiselle paikalleen 1852 kaupunkipalon jälkeen siirretyn Vaasan rakentamista ja varhainen 1800-luvun lopull ... |
|
| Vanha Vaasa ja Mustasaaren kirkko |
| Pohjanmaan vanhimpiin lukeutuvalle satama- ja kauppapaikalle rakennettu Korsholman linna ja sen viereen syntynyt Vanha Vaasan kaupunki on to ... |
|
| Vaskiluodon rautatieasema-alue |
| Vaskiluodon satamaradan uusrenessanssivuorattu yksikerroksinen asemarakennus on poikkeuksellinen, sillä siinä on konttori ja tavaramakasiini ... |
|
| Vähänkyrön kirkonmäki, Kirkkosaari ja pappila |
| Vähänkyrön kirkonmäki kuvastaa hyvin kirkonkylien rakentamistilannetta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ennen 1930-luvulla alkanutta ... |
|
| Vöyri |
| Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta |
| Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta muodostavat ajallisesti ja rakennuskannaltaan monipuolisen 1700-luvun alusta nykypäiviin toimine ... |
|
| Klemetsin taloryhmä |
| Klemetsin taloryhmä on harvinainen esimerkki aikoinaan yleisestä pohjalaisesta nauhakylärakenteesta.
Svartkärrsbäckenin laaksoon on muod ... |
|
| Oravaisten kirkko ja hautausmaa |
| Oravaisten kirkko on yksi Yli-intendentinkonttorissa 1700-luvun lopussa suunnitelluista ja Pohjanmaalla useita kirkkoja rakentaneen Carl Rij ... |
|
| Oravaisten taistelutanner ja Minnestodsin tie |
| Minnestodsin museotie halkoo viljelysaukeaa, jolla on käyty Suomen sodan ratkaissut Oravaisten taistelu. Maantien varrella, viljelysaukean i ... |
|
| Rekipellon kyläasutus |
| Rekipelto on erinomainen esimerkki pohjalaisesta kylärakenteesta jokivartta seuraavan tien varressa ja talonpoikaisesta rakennustraditiosta ... |
|
| Tottesundin virkatalo |
| Tottesundin päärakennus on toinen Suomessa vuoden 1786 mallipiirustusten mukaan valmistunut everstin virkatalo.
Kaksikerroksinen pääraken ... |
|
| Vöyrin kirkko ja kirkonseutu |
| Vöyrin keskiaikaisen emäseurakunnan kirkko on yksi Rannikko-Pohjanmaan tukipilarikirkoista. Seurakunnan kasvaessa kirkkoa on laajennettu use ... |
|
PERUSHAKU