|  | 
  
    | LAPPI |  | 
  
    | hakutulos: 124 kohdetta | 
  
    |  | 
  
  
    | Enontekiö | 
  
    | Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen | 
  
    | Arkkitehti Veikko Larkaksen Enontekiöön toisen maailmansodan jälkeen suunnittelema Hetan kirkko, muu julkinen rakentaminen ja  asuntolakoulu ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät | 
  
    | Näkkälän talvikylä sekä Kalkujärven ja Pöyrisjärven kesäkylät edustavat maassamme pisimpään täyspaimentolaiseen poronhoitoon perustuneen saa ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat | 
  
    | Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten jou ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit | 
  
    | Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Raja on kok ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kilpisjärven matkailuhotelli | 
  
    | Kilpisjärven matkailuhotellissa ovat säilyneet Lapissa 1930-1960-luvuilla toteutetun matkailurakentamisen tunnusomaiset piirteet. Sen korkea ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Markkinan kirkonpaikka | 
  
    | Markkinan historiallinen kirkonpaikka on ollut harvaan asutun pohjoisen Länsi-Lapin kirkollinen ja hallinnollinen keskuspaikka 1600-luvulta ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Peltovuoman kylä | 
  
    | Peltovuoma on Suomen pohjoisimpia maanviljelykyliä Lapin aavojen soiden ympäröimällä alueella tunturien hallitsemassa maisemassa. Kylä on ra ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Poroerotuspaikat ja -aidat | 
  
    | Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ova ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Seitapaikat | 
  
    | Seitapaikat kuvastavat saamelaiskulttuuriin liittyvää, luonnosta elävän väestön historiallista maailmankuvaa ja henkistä perinnettä. Inarijä ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Struven astemittausketju | 
  
    | Struven ketju edustaa tärkeää vaihetta itä- ja länsieurooppalaisen tieteen ja tekniikan vuorovaikutuksessa. Struven ketju on erityinen todis ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Yrjö Kokon Ungelon torppa | 
  
    | Asuinsijan, paikan ja henkilöhistorian välinen kiinteä yhteys tekee Ungelon torpasta merkittävän alkuperäisellään säilyneen kirjailijakodin. ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Inari | 
  
    | Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat | 
  
    | Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on asunut ja asuu perinteisesti vain yhden valtion ja yhden kunnan alueella. Inarinsaamela ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Ivalojoen kulta-alue | 
  
    | Lapin kullankaivuun historian keskeisin kohde on melkein 200 kilometrin mittainen Ivalojoki sivujokineen ja –puroineen. Erämaajoki on muuttu ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Jäämerentien tiehistorialliset kohteet | 
  
    | Jäämerentie on kokonaisuudessaan 1931 valmistunut maantie, joka yhdisti Rovaniemen ja Liinahamarin sataman Petsamossa. Saarenputaan museosil ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kolttasaamelaisten asutuspaikat | 
  
    | Nellimin ja Sevettijärven kolttakylät kuvastavat toisen maailmansodan jälkeistä asutustoimintaa maan pohjoisimmassa osassa. Suomujoen koltta ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Poroerotuspaikat ja -aidat | 
  
    | Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ova ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Raja-Joosepin asuinkenttä | 
  
    | Raja-Joosepin asuinkenttä Urho Kekkosen kansallispuistossa Inarin kunnan itärajan tuntumassa on hyvin säilynyt esimerkki 1900-luvun alkupuol ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta | 
  
    | Repokairan ja Lemmenjoen alueen luonnonvarojen käyttöä kuvastavat alueen porohoitoon liittyvä asutus, Lisman saamelaiskylä ja Kaapin Jounin ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Ruijanpolku | 
  
    | Ruijanpolku on Lapin merkittävimpiä historiallisia kulkureittejä. Se on johtanut Perämereltä Jäämerelle, Norjan puoleiseen Lappiin - Ruijaan ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Seitapaikat | 
  
    | Seitapaikat kuvastavat saamelaiskulttuuriin liittyvää, luonnosta elävän väestön historiallista maailmankuvaa ja henkistä perinnettä. Inarijä ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Kemi | 
  
    | Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta | 
  
    | Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran vesivoimalaitos patosiltoineen ja voimalaitosyhdyskuntineen on yksi Lapin jälleenrakennuskauden suurhankkeista ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Karihaaran tehdasyhdyskunta | 
  
    | Karihaaran tehdasyhdyskunta on Pohjois-Suomen teollisuushistorian avainkohde. Se ilmentää merkittävän metsäteollisuusyhtiön (Kemiyhtiö 1893- ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö | 
  
    | Kemin kirkon ympäristö on Lapin läänin ainoa 1800-luvun ruutuasemakaavaihanteen mukaisesti toteutettu kaupunkikeskusta, jonka puistokaduilla ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat | 
  
    | Lapin linja-autoliikenneverkon keskuspaikkojen Kemin, Rovaniemen ja Sodankylän linja-autosemien jälleenrakentaminen toisen maailmansodan jäl ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Lapin uitto- ja savottatukikohdat | 
  
    | Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet. Uitto ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat | 
  
    | 1700-luvun keskeisten kalastustukikohtien jäätyä Ruotsin puolelle 1809 ovat Saarenkrunni ja Pieni Valkeakari Kemin kaupungin edustalla ollee ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Pohjanmaan rantatie | 
  
    | Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Kemijärvi | 
  
    | Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat | 
  
    | Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen va ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Puikkolan taloryhmä | 
  
    | Puikkolan taloryhmä kuvastaa Kemijokivarren jokivarsiasutuksen ulkopuolelle 1700-luvun puolivälissä syntynyttä kyläasutusta. Puikkolan raken ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Salpalinja | 
  
    | Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linj ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Keminmaa | 
  
    | Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta | 
  
    | Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran vesivoimalaitos patosiltoineen ja voimalaitosyhdyskuntineen on yksi Lapin jälleenrakennuskauden suurhankkeista ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat | 
  
    | Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen va ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit | 
  
    | Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Raja on kok ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Lapin uitto- ja savottatukikohdat | 
  
    | Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet. Uitto ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Pohjanmaan rantatie | 
  
    | Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Kittilä | 
  
    | Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit | 
  
    | Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Raja on kok ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus | 
  
    | Kaukosen kylä on Aapa-Lapin peräpohjalaista jokivarsiasutusta pohjoisimmassa Ounasjokivarressa. Kaukonen on ollut vanha saamelainen asuinpai ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Poroerotuspaikat ja -aidat | 
  
    | Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ova ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Seitapaikat | 
  
    | Seitapaikat kuvastavat saamelaiskulttuuriin liittyvää, luonnosta elävän väestön historiallista maailmankuvaa ja henkistä perinnettä. Inarijä ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Särestöniemen erämaatila ja ateljee | 
  
    | Särestöniemi on edustava esimerkki omavaraistalouteen perustuvasta elämänmuodosta Pohjolassa. 1800- ja 1900-luvun vaihteen erämaatila ja asu ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Kolari | 
  
    | Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit | 
  
    | Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Raja on kok ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kolarin vanha kirkko ja tapuli | 
  
    | Kolarin vanha kirkko on rakennuksena ja ympäristöltään parhaiten säilynyt esimerkki Länsipohjaan Suomen puolelle rakennetuista kirkoista vuo ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Telatie Venejärveltä Kurtakkoon | 
  
    | Venejärven ja Kurtakon välinen telatie on muistuma harvaanasutun, pitkään tiettömän Aapa-Lapin kulkureiteistä 1800-luvun lopulla ja 1900-luv ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet | 
  
    | Kaaraneskosken masuuni on pohjoisin varhaiseen vuorimalmin käsittelyyn liittyvä 1700- ja 1800-lukujen taitteen masuuni ja osa Ruotsin vallan ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Muonio | 
  
    | Keimiöniemen kalakentät | 
  
    | Jerisjärven Keimiöniemi on yksi Suomen Lapin historiallisesti tunnetuimmista ja kokonaisuutena parhaiten säilyneistä kalakentistä. Niemen su ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit | 
  
    | Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Raja on kok ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Pallastunturin matkailuhotelli | 
  
    | Pallaksen matkailuhotellin alue on edustavimpia kotimaisen tunturimatkailun alkuvaiheen paikkoja ja matkailun luontoyhteyteen perustuvia kan ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Salmijärven erämaatila | 
  
    | Salmijärven talo on Länsi-Lapin tunturiseudulle tyypillinen, kauas muusta asutuksesta perustettu omavarainen yksinäistila, jonka pihapiiri l ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Seitapaikat | 
  
    | Seitapaikat kuvastavat saamelaiskulttuuriin liittyvää, luonnosta elävän väestön historiallista maailmankuvaa ja henkistä perinnettä. Inarijä ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Torassiepin kylä | 
  
    | Torassiepin kylä on Länsi-Lapin tunturiseudun voimakaspiirteisessä luonnonmaisemassa sijaitseva pieni järvenrannan maatalouskylä. Kylä sijai ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Ylimuonion kylä | 
  
    | Ylimuonion kylä on Tornionlaakson pohjoisin ja koko Lapin pohjoisimpia maanviljelyskyliä. Nauhamaisen tienvarsikylän peräpohjalaiset pihapii ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Pelkosenniemi | 
  
    | Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat | 
  
    | Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen va ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Suvannon kylä | 
  
    | Suvannon erämaakylä Kemijoesta haarautuvan Kitisenjoen varressa on Lapin pohjoisimpia talonpoikaiseen omavaraistalouteen perustuvia kyliä 16 ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Pello | 
  
    | Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit | 
  
    | Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Raja on kok ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Ratasjärven kylä | 
  
    | Jylhien vaarojen välisessä painanteessa sijaitseva Ratasjärven kylä on Peräpohjolan vaara- ja jokiseudulle tyypillinen maatalouskylä ja kuul ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet | 
  
    | Kaaraneskosken masuuni on pohjoisin varhaiseen vuorimalmin käsittelyyn liittyvä 1700- ja 1800-lukujen taitteen masuuni ja osa Ruotsin vallan ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Posio | 
  
    | Lapin uitto- ja savottatukikohdat | 
  
    | Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet. Uitto ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Naumanniemen talo | 
  
    | Naumanniemi on Lapin metsäseudulle 1800-luvun jälkipuoliskolla perustettu omavarainen yksinäistila, jonka pihapiiri antaa hyvän kuvan rakenn ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Sirniön kylä | 
  
    | Sirniön kylä on sekä maisemaltaan että rakennuskannaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Kylän keskienen alue on Lapin muihin maatalouskyliin verra ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Ranua | 
  
    | Kuhan kylä | 
  
    | Kuhan kylä edustaa Ranuan vanhinta kiinteätä asutusta, kylä on yksi Ranuan kolmesta varhaisimmin asutetusta kylästä. Kuhan kylässä, Kuhajärv ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Nuupasjärven talo | 
  
    | Rovaniemi–Ranua -maantielle näkyvän Nuupasjärven talon pihapiiri lukuisine talousrakennuksineen on hyvä esimerkki alkujaan valtion maille ra ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Putkivaaran kylä | 
  
    | Putkivaaran on tiiviisti rakentunut, hyvin sekä kylärakenteensa että rakennuskantansa osalta säilynyt vaarakylä. Kylä rakennukset jaukautuva ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Rovaniemi | 
  
    | Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot | 
  
    | Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat yksityistalo Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot ovat aikakautensa asuntosuunnittelun korkeatasoisia e ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä | 
  
    | Rovaniemellä toiminut Ferdinand Salokangas on toisen maailmansodan jälkeen ensin Lapin ja sitten Rovaniemen jälleenrakentamisen johtamisessa ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Hirvaan rautatiepysäkki | 
  
    | Rovaniemen radan Hirvaan rautatiepysäkki on yksi harvoja sodan tuhoilta säilyneitä Lapin rautatiealueita.
Entisen pysäkin rakennuskantaan ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat | 
  
    | Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten jou ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Jäämerentien tiehistorialliset kohteet | 
  
    | Jäämerentie on kokonaisuudessaan 1931 valmistunut maantie, joka yhdisti Rovaniemen ja Liinahamarin sataman Petsamossa. Saarenputaan museosil ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat | 
  
    | Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen va ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit | 
  
    | Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Raja on kok ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Korkalorinne ja Evakkotien rivitalot | 
  
    | Korkalorinteen rivi- ja kerrostaloalue puistoineen sekä Evakkotien rivitaloalue edustavat sodanjälkeistä korkeatasoista kaupunkisuunnittelua ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat | 
  
    | Lapin linja-autoliikenneverkon keskuspaikkojen Kemin, Rovaniemen ja Sodankylän linja-autosemien jälleenrakentaminen toisen maailmansodan jäl ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Lapin uitto- ja savottatukikohdat | 
  
    | Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet. Uitto ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Marrasjärven kylä | 
  
    | Marrasjärvi on esimerkki varhaisista, pääjokivarsien ja -teiden ulkopuolelle asutettuista kylistä, joiden rakennuskanta on peräisin Lapin so ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Muurolan rautatieasema | 
  
    | Muurolan asema on yksi Kemin ja Rovaniemen välisen radan pieniä rautatieasemia, jossa kaikki rakennukset ovat toisessa maailmansodassa polte ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Olkkajärven Kenttälän taloryhmä | 
  
    | Olkkajärven ja Olkkalammen välisellä kannaksella sijaitsevat Kenttäharjun ja Keskitalon eli Kenttälän tilojen pihapiirit edustavat peräpohja ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta | 
  
    | Kemijoen varteen Kemijoki Oy:n valtakunnallista sähköntuotantoa varten rakennuttama Pirttikosken voimalaitos yhdyskuntineen on ollut laajuud ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus | 
  
    | Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus, joka muodostuu lääninhallituksen rakennusryhmästä, valtion ja kaupungin virastotaloista sekä Rovani ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Rovaniemen kirkko | 
  
    | Rovaniemen kirkko alttariseinän freskoineen ja sen viereinen hautausmaa sankarihautoineen oli aikanaan Lapin hallinnollisen keskuksen tuhon ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Salla | 
  
    | Kivelän rakennusryhmä | 
  
    | Kivelän rakennusryhmä Sallan Paloperässä kuvastaa Koillis-Suomen pohjoisosiin 1700-luvulla syntyneen erämaa-asutuksen rakennuspaikka ja rake ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Lapin uitto- ja savottatukikohdat | 
  
    | Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet. Uitto ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Sallan kirkko | 
  
    | Sallan kirkko tapuleineen ei ole vain Lapin jälleenrakennuskauden, vaan myös koko Suomen kirkkoarkkitehtuurin sodanjälkeisen murroskauden me ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Salpalinja | 
  
    | Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linj ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Talvisodan taistelupaikat | 
  
    | Talvisodan taistelupaikoilla on käyty toisen maailmansodan aikana loppuvuodesta 1939 ja alkuvuodesta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä m ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Savukoski | 
  
    | Lapin uitto- ja savottatukikohdat | 
  
    | Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet. Uitto ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Poroerotuspaikat ja -aidat | 
  
    | Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ova ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Salpalinja | 
  
    | Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linj ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Simo | 
  
    | Pohjanmaan rantatie | 
  
    | Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Simon rautatieasema | 
  
    | Oulu-Tornio -radan pieniä asemapaikkoja edustavalla Simon rautatieasemalla on yhtenäinen rakennuskanta radan valmistumisajalta vuosilta 1903 ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus | 
  
    | Simoniemen kylä ja Simonkylä edustavat hyvin Perämeren rannikkoalueen kyläasutusta. Kylien rakennuskanta on Lapin oloissa poikkeuksellinen, ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Sodankylä | 
  
    | Alaponkun erämaatalo | 
  
    | Alaponkun asuinkenttä Sompion kolliskairassa, Lokan tekojärven koilliskulmassa on yksi harvoista jäljellä olevista uudistaloista, joita peru ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat | 
  
    | Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten jou ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kolttasaamelaisten asutuspaikat | 
  
    | Nellimin ja Sevettijärven kolttakylät kuvastavat toisen maailmansodan jälkeistä asutustoimintaa maan pohjoisimmassa osassa. Suomujoen koltta ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat | 
  
    | Lapin linja-autoliikenneverkon keskuspaikkojen Kemin, Rovaniemen ja Sodankylän linja-autosemien jälleenrakentaminen toisen maailmansodan jäl ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Lapin uitto- ja savottatukikohdat | 
  
    | Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet. Uitto ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Luoston matkailukeskus | 
  
    | Luoston matkailukeskuksen vanhin, yhtenäisesti kelohongasta rakentaen toteutettu osa on varhaisimpia Lappiin 1960-luvulta alkaen suuntautune ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Poroerotuspaikat ja -aidat | 
  
    | Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ova ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Puolakkavaaran asutuskylä | 
  
    | Puolakkavaara on myöhäisiä 1960-luvulla perustettuja asutuskyliä, jonka rakenne viivasuoran tien varressa sekä tyyppitaloihin perustuva rake ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Ruijanpolku | 
  
    | Ruijanpolku on Lapin merkittävimpiä historiallisia kulkureittejä. Se on johtanut Perämereltä Jäämerelle, Norjan puoleiseen Lappiin - Ruijaan ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Sodankylän kirkot | 
  
    | Sodankylän vanha kirkko on vanhimpia säilyneitä Suomen Lappiin tehtyjä kiinteitä rakennuksia. Sen rakentaminen liittyy 1600-luvun alussa vir ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Sodankylän saamelaisasutus | 
  
    | Sodankylän ajallisesti kerroksisesta metsäsaamelaisesta asutuksesta valikoimaan on sisällytetty Mutenian ja Purnumukan kylät sekä Uulalan er ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Tervola | 
  
    | Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat | 
  
    | Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen va ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit | 
  
    | Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Raja on kok ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Koivun rautatieasema | 
  
    | Koivun rautatieasema on hyvin säilynyt Kemin ja Rovaniemen välisellä rataosuuden asemakokonaisuus, jonka rakennuskantaan kuuluu myös vesitor ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Lapin uitto- ja savottatukikohdat | 
  
    | Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet. Uitto ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Tornio | 
  
    | Alatornion kirkko ympäristöineen | 
  
    | Tornion seurakunnan pääkirkon, Alatornion kirkon paikka on Pohjoiskalotin varhaisimpia. Keskiaikaisesta harmaakivikirkosta laajennettu kirkk ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit | 
  
    | Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Raja on kok ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kukkolankosken kalakenttä | 
  
    | Kukkolankosken kalakenttä on perinteinen Tornionjokivarren siian ja lohen kalastuspaikka, jossa on alkuperäisellä paikallaan säilynyt rivi v ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat | 
  
    | 1700-luvun keskeisten kalastustukikohtien jäätyä Ruotsin puolelle 1809 ovat Saarenkrunni ja Pieni Valkeakari Kemin kaupungin edustalla ollee ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Pohjanmaan rantatie | 
  
    | Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Struven astemittausketju | 
  
    | Struven ketju edustaa tärkeää vaihetta itä- ja länsieurooppalaisen tieteen ja tekniikan vuorovaikutuksessa. Struven ketju on erityinen todis ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit | 
  
    | Tornion kirkko on kiinteine sisustuksineen ja maalauksineen 1600-luvun kuluessa muotoutuneen luterilaisen kirkkotilan ja karoliinisen baroki ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Tornion rautatieasema | 
  
    | Tornion rautatieasema-alueella on poikkeuksellisesti kaksi eri ikäistä asemarakennusta: ensimmäinen puinen vuodelta 1903 sekä uudempi Oulu - ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Utsjoki | 
  
    | Alakönkään koskenkiertotie | 
  
    | Alakönkään koskenkiertotie on muistuma ajalta, jolloin joet olivat Lapissa kulkemisen pääreittejä ja suurimmat kosket jouduttiin kiertämään ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Poroerotuspaikat ja -aidat | 
  
    | Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ova ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Strömstadin rauhan rajakivet | 
  
    | Kolme ns. Kuninkaankiveä Tenojoen rannassa ovat merkkinä 1751 solmitusta Tanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen välisestä Strömstadin rajasopimukses ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Tenojokilaakson saamelaisasutus | 
  
    | Tenojokilaakson kalastukseen ja karjanhoitoon suuntautunutta saamelaisasutusta edustavat valikoimassa esimerkkeinä Dalvadaksen kylä ja Välim ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Utsjoen kirkkomaisema | 
  
    | Utsjoen kirkko, pappila ja kirkkotuvat muodostavat maisemallisesti vaikuttavassa kehyksessä 1700-luvulta 1850-luvulle rakentuneen kirkollise ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Utsjoen postipolku ja postituvat | 
  
    | Utsjoen Kenesvaaralla kulkeva polku on osa tunnettua kulkureittiä Inarista Utsjoelle. Polku on toiminut virallisena postinkuljetusreittinä 1 ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Utsjokilaakson saamelaisasutus | 
  
    | Utsjokilaakson saamelaisasutuksen joukossa on säilynyt asuinkenttiä, jotka kuvastavat erinomaisella tavalla kalastuksesta, metsästyksestä, m ... | 
  
    |  | 
  
  
    | Ylitornio | 
  
    | Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset | 
  
    | Aavasaksan vaara Tornionjokilaaksossa on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista näköalapaikoista ja matkakohteista Suomessa. Vaikuttava vaara- j ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit | 
  
    | Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Raja on kok ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Kristineström ja Ainola | 
  
    | Kristineströmin sahan päärakennus 1700-luvun lopulta ja Ainolan erämaahuvila 1900-luvun alusta ovat edustavia esimerkkejä Perä-Pohjolan saha ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Struven astemittausketju | 
  
    | Struven ketju edustaa tärkeää vaihetta itä- ja länsieurooppalaisen tieteen ja tekniikan vuorovaikutuksessa. Struven ketju on erityinen todis ... | 
  
    |  | 
  
  
  
    | Tornionjoen jokivarsiasutus | 
  
    | Kainuunkylän komea talonpoikaisrakentaminen sijoittuu harvakseltaan nauhamaisesti kylätien varteen laakeassa Tornionjokilaaksossa, joka on P ... | 
  
    |  |